Paajanen 01p 

ILKKA PAAJANEN
JÄÄTYNYTTÄ MUSIIKKIA

8. – 26.2.2017

Arkkitehtuurin sanotaan olevan ”jäätynyttä musiikkia”, ”kangistunutta musiikkia” tai ”vaientunutta musiikkia”.  Näistä kuuluisimman ilmauksen ”jäätynyt musiikki” on tiettävästi ensimmäisen kerran kirjannut Friedrich Schlegel (1772 – 1829) vuonna 1803, vaikkakin ilmauksen keksijäksi mainitaan eri lähteissä myös esimerkiksi August Wilhelm Schlegel (1767 – 1845), Johann Wolfgang von Goethe (1749 – 1832) tai Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775 – 1854). Mitä tapahtuukaan, kun tuo ”jäätynyt musiikki” piirretään tai maalataan?

Rakennustaide on tilallista taidetta, täydellisesti sen voi kokea vain kulkemalla kaupunki- tai rakennustilassa. Rakennustaiteen tulkitsemiseen liittyy siis aikakokemus. Rakennuksesta tulee vasta liikkeen täyttymisen kautta ajallisesti olevaa. Arkkitehtuuri on yhdellä tapaa sävelletty taideteoksena, jota ei ainoastaan tiedosteta askel askeleelta, vaan jonka tehtävä tulee täydellisesti esille peräkkäisyydessä samalla tapaa kuin soimaan saatettu musiikkikappale.  Arkkitehtuurilla on siis vahva aika-tila-rakenne. Voiko sitten rakennustaidetta tulkita piirtäen tai maalaten? Piirtämiseen ja maalaamiseen liittyy aina yhdenlainen aikakäsite, niitä varten on seisahduttava lyhyemmäksi tai pidemmäksi hetkeksi.

Saksalainen taidehistorioitsija August Schmarsow (1853 – 1936) kirjoitti arkkitehtuurista ”tilanmuovaajana”, miten arkkitehtuuri luo tilaa. Hän on käyttänyt myös ilmauksia ”kosketustila”, ”liikkumistila” ja ”katselutila”. Onko liian vapaa tulkinta, että piirtäen voi paitsi ”katsella”, myös ”koskettaa” tilaa?

Ilkka Paajanen on kuvataiteilija ja arkkitehti, joka on tehnyt myös runsaasti lehtien ja kirjojen kuvitusprojekteja niin Suomessa kuin kansainvälisellä rintamalla, näyttelyitä viime vuosina mm. Kotkassa ja Mikkelissä.

Teoskuvia: