LEENA KANGAS
TUNTUMA –
hetkiä ei-kenenkään-maalla
7. – 25.9.2016
AVAJAISET TORSTAINA 8.9. KLO 18-20. TERVETULOA!
TAITEILIJATAPAAMINEN: Sunnuntaina 18.9. klo 14-15 taiteilija Leena Kangas itse paikalla galleriassa esittelemässä teoksiaan. Tervetuloa! / Artist meeting on Sunday, the 18th of September @2-3 p.m. Welcome!
English text below
Uusia maalauksia. Vaellus kevättalvesta kevään ja kesän halki tähän.
Lähtiessäni matkaan minulla oli muistikuva, jota nyt jälkeenpäin voisin kutsua kartaksi. Se on pienen kirjekuoren kokoiseksi taiteltu, avattuna hauras, punainen kalkieeripaperi täynnä pieniä rasteja. Tuo kerran löytämäni ja siitä saakka minua kiehtonut paperiarkki on äidilleni joskus kuulunut kirjontamalli, ommelten käsikirjoitus. Se on ollut käytännön toimien välikappale, eikä oikeastaan liity lainkaan taiteen maailmaan, vaan käsityön ja koristelemisen perinteeseen. Samalla, vahingossa, se on myös hieno minimalistinen piirustus.
Tuon kartan/kaavion innoittama rasti- ja ristikkoaihe toistuu monissa näyttelyni teoksissa, ja koristeellisuus ja vähäeleisesti toteutettu viivasto kohtaavat toisensa myös hapsumaalauksissani. Muuten maisemat vaihtuvat. Alkumatkan sinipunainen unimaisema muuttuu valoisaksi maastoksi, jonka polkuja pudonneet terälehdet kirjovat. Terälehti on pisara on kyynel, ja kaksi lehteä asettuu usein silmäpariksi, uudeksi katseeksi.
Tiivistettynä näyttelyssä on kysymys alusta ja lopusta ja jostakin siinä välissä. Siis elämästä. Pienet väritutkielmat kantavat lisänimeä Ei-kenenkään-maa. Historian saatossa värit ovat olleet ja edelleen ovat symboleina monenlaiselle: valtioille, aatteille… Maalaamisen näkökulmasta ne ovat kuitenkin myös täysin vapaita niille lastatuista merkityksistä, ja maalari voi käyttää niitä monenlaisissa yhdistelmissä iloiten ja nauttien. Värit ovat vapauden! Minä pidän erityisesti spektrinkirkkaasta sateenkaariasteikosta.
Tuntuma on olla kosketuksissa ja läheisyydessä tai se on toimimista niin, että tietoon ja kokemukseen sekoittuu vaistonvarainen ja alitajuinenkin. Se on hyvä sana kuvaamaan maalaamisen tapahtumaa.
Tätä kirjoittaessani en vielä täysin tiedä, mitkä maalauksista lopulta päätyvät osaksi näyttelyn ripustusta ja tilaa. Pidätän siis oikeuden muutoksiin: olkoon tämä teksti myös itsenäinen kuvaus tapahtumien kulusta. Ja kun maalauksia katsoo, mitään ylläolevasta ei tarvitse tietää. Teksti kuitenkin ehkä auttaa hahmottamaan jonkinlaisen reitin ja avaa työskentelyäni myös muille.
Näyttely on myös rasti kartalla ja paikka X – kohtauspaikka teoksille ja ihmisille. Tervetuloa!
Oulussa elokuussa 2016, Leena Kangas
Oulun Valistustalorahasto on tukenut näyttelyn järjestämistä.
Katso taiteilijan haastattelu YouTubesta
The contact – moments on no-man’s-land
7.9. – 25.9.2016
New paintings. Wandering from late winter through spring and summer, ending up here.
As I started my journey I had a memory, which now I could call a map. It’s folded to the size of a small envelope, fragile when opened, red carbon paper full of small crosses. This paper, which I once found and which has intrigued me ever since, is my mother’s old embroidery pattern, a script for stitches. It has been an instrument of chores, and doesn’t really have anything to do with the world of art, but the tradition of craft and decoration. Being that, by accident, it is also a beautiful minimalistic drawing.
A theme of crosses and lattices inspired by this map or pattern recurs in many pieces of my collection, and decorativeness meets plain lines also in my fringe paintings. Otherwise the scenery is changing. The red and blue dream scenery in the beginning of the journey turns into light terrain, whose paths are embroided by fallen petals. A petal is a drop, a tear, and two petals often settle as a pair of eyes, a new gaze.
As a summary, this exhibition is about the beginning and the end, and something in between. About life, that is. The small studies of colours are also called No-man’s-land. Through the history the colours have been, and still are, symbols of many things: countries, ideas… From the painting point of view they are however also entirely free from any meanings loaded into them, and a painter can use them in various combinations happily, enjoying. The colours belong to freedom! I like especially the bright spectra of rainbow scale.
The contact is to be in touch and near, or it is an action of blending knowledge and experience with intuitive and subconscious. It’s a good word to describe the act of painting.
As I’m writing this I can’t be sure, which paintings will finally end up as parts of the hanging and the space of the exhibition. Therefore all rights to make changes are reserved: may this text be also an independent description of the course of the events. And when you look at the paintings, knowing anything about the text above isn’t necessary. However it may help you find some kind of route, and open my methods of working to others, as well.
The exhibition is also a cross on a map, the spot X – a meeting point for art and people. Welcome!
Oulu, August 2016, Leena Kangas
Teoskuvia:
